ei ole minun Mutta se hengittää minun läpi reflektoi minusta, Ja kun maailma hengittää minua, myös maailman hengityksestä tulee minun hengitystä Maailman sanoista tulee minun sanoja Minä olen, maailman muotoinen. Ja minun on hyväksyttävä itseeni vieras, niin vieras kun olen aina ollut täälläkin Minun on hyväksyttävä itseeni jotain mitä en ikinä allekirjoittanut Minun on toimittava …
jonka läpi hengittää Hän, jonka voimasta muotouduimme yhdeksi ruumiiksi, Hän, joka siveli minun ihoa niin kuin kultaa, Hän, joka kosketti minulle sydämen. Ja kysymme aina, ”Miksi lähdet?” Vaikka enemmän paljastaisi kysyä ”Miksi et jää?” Älä katso minua noin. Näet vain epävarmuutta, pohjatonta yksinäisyyttä, jolla ei ole suuntaa. Ja sydämeni samaan aikaan särkyy ja uudelleen muodostuu siitä epäuskoisesta …
Sinä olet ihmetys! Miten ketään voi olla minulle niin hellä ja hyvä? Niin loputtoman ymmärtäväinen ja kunnioittava? Miten joku voi olla niin kaunis sielu ja silti nähdä myös minussa jotain kaunista? Miksi jäät? Jääthän. En tiennyt olevan muuta, en tiennyt ansaitsevani parempaa. Ajattelin, sellaisia ihmiset vain ovat Ajattelin, sellainen minä vain olen; työnnän ihmiset luotani. …