kipeä sisältä
voiko vihreä ruoho;
kevään äänet;
valo ja tunne vapaudesta
Retrospektiivisesti satuttaa poissaolollaan?
Voiko kehomme lihasmuisti
jatkaa elämästä jotain,
joka ei ole enää
voiko se olla meissä yhä kun se tuntuu niin paljon.
Miksi kaipaisimme, jos se on meissä, mikä on ollutkin.
voiko vapauden tunne jäädä asumaan kehoon.
Vai ollako parempi auvoisessa epätietoisuudessa
ikuisessa vankilassa tietämättä olevansa vankilassa
jos en ikinä olisi nähnyt aurinkoa kello keskiyöllä,
tähtiä enemmän kuin mustaa taivaalla,
auringon laskua niin punaista että se pakahduttaa maan, jota se suutelee.
kaipaisinko sitä ikinä.
Voimmeko kaivata värejä, hajuja, tunteita mitä ei ole ollut
Onko kipu asian menetystä
vai muutosta sen olemisen muodossa?