Sinun sielusi tyhjyys
Ei satuttanut
Vaan halusin sattua
Kuolla värinään
Hengittää Elämänhumalaa!
Värinästä,
kiinnostavasta hetkestä.
Ja minun haluni toistaa minua
Polkujeni huokoista tahtia
Muttei ikinä samanlaisena
Etsien olematonta aitoa
Enkä voinut kuin auvoisena
Olla sinua
Sinulle.
Sinun.
Tunkeutua
johonkin Sinussa
Jonka minä joskus menetin
Kyllä,
kauan aikaa sitten
En värissyt
Olin värinä
Ja huusin vain elämästä!
Ja sinä ruokit minut
ja katsoit minua hyvin.
Ja se on silti paistanut minussa
Se kerros minun ihoni yhä
Etkä saa sitä pois
saa sitä pois
saa sitä pois
Sillä jotain minussa
ei voi mennä rikki
Ja se on tämä
Hullujen humala
Elämänjano…