tunsin väkevän sykkeen
anna minun olla
minun sykkeeni
ja keinu vain
keinu minulle
ja anna poltteeni polttaa
jos näin on ollakseen
anna minun kaatua sinuun
enkä ikinä ole
kuin kaatunut
ja silti elän enemmän
rakastun ja rakastun rakkauteen enemmän
välitän vähemmän kuin unessa
minun värinäni ei kuulu tälle maalle
vaikka tahdoin joskus muotoutua
sinuun tulla
ja vieläkin tulen
mutten sinulle
en tälle maailmalle
joka ammensi minut pilalle
antoi kaiken kaiken kaiken
enkä voinut kuin kuoriutua uudeksi
minun säteeni ei ikinä ollut minun
ja satutti tietää
satutti muttei sattunut sillä
en ikinä ollut muistanut hetkiä kuin hetkittäin
halunnut sinua muuta kuin halusin haluta
olla loputtomassa epätoivossa
joka väritetty onnen kyyneliin
kun olen hetkessä aina
muokkasin sinut minulle
muttet ikinä ollut tarpeeksi
muokkasin itseni mutten ikinä ollut minä
en ikinä ollut
ja minun aaltoni vaahtoavat
minun tyrskyni puhaltui ja muistan rannan
minun terveät jalkani kuolivat kun tulin lumeen
minun käteni ovat hirvittävät tekevät
ja tulen huomiseen vaikkei ikinä ollut kuin loskaa