Mielenitekeerunoilla

niinkuin rakkaalle puhutaan; sievästi sirkuttaen, sössöttäen ja sulosti lauluen, lässyttäen, leikitellen leppoisasti kuiskaten, kiusoitellen, kutittaen ja kikattaen kujerrellen, kiherrellen, lirkutellen ja luritellen Kosketa minua, niinkuin rakasta kosketetaan hellästi hivellen, hipsutellen ja hieroen silitellen, taputellen, tarvitsevasti tipsuttaen rapsuttaen rakkaudella, kutitellen niinkuin kultaa ja silloin kuin tarpe vaatii, rutistaa ja puristaa niin kovaa että sielu tuntee että …

Mieleni vaeltaa, olet minulle vain kuva. Näen meidän koskettavan, anna haaveilleni lupa! Olen luonut sinusta jo, sellaisen kuin haluan. Vaikken tiedä susta mitään, sen tietoisesti tajuan.

Miksi kävellä, kun voi tanssia; Mennä eteenpäin tukkasuorana, kun voi pysähtyä ja kokea; esittää kivinaamaa, kun voi näyttää ilon ja surun?   Miksi tehdä niinkuin aina on tehty kun voi tehdä toisin, sanoa niinkuin on aina sanottu, kun voi etsiä uusia tapoja, uusia sanoja; tutkia, oppia, kokeilla.   Miksei tehdä joskus virheitäkin ja sanoa väärin, …

kipeä sisältä voiko vihreä ruoho; kevään äänet; valo ja tunne vapaudesta Retrospektiivisesti satuttaa poissaolollaan? Voiko kehomme lihasmuisti jatkaa elämästä jotain, joka ei ole enää voiko se olla meissä yhä kun se tuntuu niin paljon. Miksi kaipaisimme, jos se on meissä, mikä on ollutkin. voiko vapauden tunne jäädä asumaan kehoon.   Vai ollako parempi auvoisessa epätietoisuudessa …

mitä olisi istua päivät, katsella kun kun linnut laulaa kuunnella kun ihmiset kulkee ohi ja ympäri hymyilevät kerran eivät enää katso päin toisen kerran. mitä olisi kokea maailma heijasteena ruudusta kokea valo reflektiona ikkunan sälekaihtimien läpi kuvitella kosketus; mitä olisi kuvitella että tuntee. Jääkö pienet todisteet tuulessa hiuksista mieleen ja saavat aivan liian ison roolin? …

Huvipuiston laitteisiin, Kaupan farkkuihin, Hienoihin ravintoloihin tai sinne minne ihmiset menevät Liian venyvä, vanuva, toiseen liukuva tai liukumaton Aina liikaa Niinkuin meri on liikaa levottomalle sielulle Niinkuin kosketus on liikaa Niille joiden polttoaine on intohimo Niille jotka täyttävät toisen, valolla, tiedolla, milloin milläkin materiaalilla. Ystäväni, me emme olleet niitä Jotka lähtee tasan kello neljä reikä …

Toisten ihmisten laulut värisevät täyttyvät minuun Rakentavat minusta värikkään kankaan täynnä taivasta ja maata En ole sama enää Liikaa iloa ja lentäviä askeleita Herttaisia kosketuksia poskille ja kaulalle, ehkä lentosuukko Sekä juuri sitä musiikkia, joka pakottaa kehon liikkumaan Niin elävä On tuo auringonlasku täynnä punaa, vaaleansinistä ja kaupungin väriä Niin elävä On nyt kun en …

Oletko se sinä Joka puhut minulle Joskus kuiskailet minulle Voin varmasti kuulla Tai vain tunnen että Jotain sinusta on kuin Hiljainen minussa Ehkä Sydämeni pieni syrjähyppy kun kutittava henkäys Ehkä Ihoni arka kananliha kun hymynkare minulle Ehkä joskus salaperäistä elämäniloa kasvoillani Ehkä silmäkulmien hieno asento Poskien tapaisuus Otsakulmien kurttuisa syvällisyys Ehkä jos olet kanssani Tai …

Minne ikinä menetkin Soihdut syttyvät tuleen   Ja tämä yökin kuin eilinen On ainoa juuri nyt   sillä siinä missä aurinko nousee-laskee kaikille meille jokapäivä jokayö on kaikki sinun hengitystäsi Sillä sinä elät näkemällä kauniin tavallisessa   Ja vaikka Sinun sydämesi joskus Niin väsynyt se saa olla Sinun sielusi välillä niin pakahtunut kuin maailma Se saa …

on sieluni pinta mutta syvällä poltteella vielä liikun.

Kyyneleiden jälkeen Nukahdan Ja elämä jatkuu kuitenkin

Vaikka pyörä ja minä yhä poljemme läpi kaupungin Pyörä ja minä Tanssimme läpi tuulen Laulelemme samoja lauluja yölle Kun kukaan ei kuule, Väsyneenä, jalkani irrallisena minusta On vain liike, keho ja väline   tunnelmat saavat minut sekaisen niinkuin ennen Ilmaiseen humalaan Tunnen kun Ihmiset hymyilevät minun ihoni läpi Puhaltavat minun sieluuni näkömättömiä suudelmia   Saman …

  Olettehan siellä, kun tuuli Sivelee korvia kovin hiljaisella kosketuksella muistuttaen pimeästä ja elämästä silloin kuin liikkeessä   Niin paljon jäänyt asumaan kehoon, ja sinun uudelta tuntuva turvasi kutittelee pintaa annan itseni kuitenkin hetken tuudittautua sinuun ja kipeän levitä minuun uudestaan voidelleen kehoon tunteita, joita en muista enää kapaloiden niin hyvin ja oi, niin reippaasti …

Läsnä tässä hetkessä niin kuin vahva hiljaisuus kuiskailevat ihollesi kehon kielellä jonka vain te tiesitte tehden lopullisia muutoksia soluihisi kaivertaen, murtaen uudelleen valaen sitten satuttaen hiljaa poissaolollaan jäljelle jää monta kehonmuotoista tyhjyyttä   joista muodostuu uusi iho niin kuin kosketusten lauma jäisi parveilemaan sieluusi kiusoittelemaan, kutittamaan jokaista soluasi ettet unohtaisi värinää muistuttaen puhalluksesta ihollasi, navallasi …